Taideterroristin jäljillä

Provokaattori, vandaali, häirikkö.

Taiteilija, yhteiskuntavaikuttaja, filosofi.

Näillä ja monilla muilla määritteillä on yritetty lokeroida brittiläistä anonyymiaktivistia ja graffititaiteilijaa,joka kulkee julkisuudessa nimellä Banksy. Kantaaottavasta katutaiteestaan, elokuvistaan ja muista taidetempauksistaan tunnettu Banksy on oikea nykyajan rauhanomainen vapaustaistelija – hänen työnsä käsittelevät niin yhteiskunnallisia ongelmia kuin arkipäivän ilmiöitäkin. Esimerkiksi kapitalismin seuraamukset, kulutusyhteiskunta, kansalaisten valvonta ja rajoittaminen sekä ympäristöaiheet ovat teemoja, jotka ovat saaneet jatkuvasti osansa katujen varsilla esitetystä kritiikistä vuosien saatossa. Yksinkertaisuus ja herättelevä suorasukaisuus ovat Banksyn valtteja, jotka toimivat ympäri maailmaa: Banksyn taidetta on päästy ihailemaan kotikaupunkinsa Bristolin lisäksi niin Louvressa kuin Israelin kiistellyn West Bankin raja-aidoissa. Edellä mainittuun laitokseen ei muuten oltu ostettu Banksyn töitä, vaan herra ujutti oman Mona Lisansa sisään tarkoin vahdittuun laitokseen itse. Sama temppu toistui myös NewYorkin arvostetussa Metropolitan Museum of Art –taidemuseossa vuonna 2005.

Kovin monta vandalismistakin syytettyä henkilöä ei varmasti ole nostettu samaan joukkoon valtionpäämiesten, paavien tai ihmisoikeustaistelijoiden kanssa. Vuonna 2010 Banksy sai kuitenkin ansaitun kunnianosoituksen tultuaan listatuksi maailman vaikutusvaltaisimpien henkilöiden joukkoon – rinnallaan muun muassa Barack Obaman, Bill Clintonin, Steve Jobsin ja Oprah Winfreyn kaltaisia politiikan ja viihdemaailman pikkutekijöitä. Banksyn taiteen vaikutusta yleisöönsä ei voi missään määrin vähätellä – yhteiskunnan epäkohtia esille nostavat graffitit puhuttelevat ihmisiä sosiaalisesta statuksesta riippumatta, ja oivaltavat iskulauseet ja grafiikat pysäyttävät kadulla kulkijan tehokkaasti miettimään omien tekojensa seurauksia maailmassa. Voidaan sanoa, että Banksyn lähestymistapa puhuttelee meistä jokaista – ei vain pientä aktivistiryhmää tai rikasta eliittiä. Muutos alkaa yhden ihmisen heräämisestä, oli kyseessä sitten suuri, ihmisoikeuksia koskeva konflikti tai pienet ja arkiset teot.

Jo 20 vuotta aktiivisena ollut Banksy on ehtinyt urallaan toimia katutaiteen lisäksi muun muassa kirjallisuuden ja dokumenttielokuvatuotannon saralla. Ensimmäisen itse julkaisemansa kirjan Banging Your Head Against a Brick Wall (2001) jälkeen Banksylta on ilmestynyt sekä hänen itsensä kirjoittamia että muiden koostamia opuksia, joissa artistin taidetta ja niiden takana piileviä filosofisia pohdintoja avataan taiteilijan omin sanoin. Banksy on ollut mukana useissa elokuvaproduktioissa, joista ensimmäinen, Exit Through the Gift Shop, huomioitiin jopa vuoden 2010 parhaan dokumenttielokuvan Oscar-ehdokkuudella.

Banksy saa luonnollisesti osakseen myös paljon kritiikkiä, eikä ainoastaan viranomaisten puolelta. Arvostelijoidensa mukaan kapitalismin vastaisen aktivistin imagoon tulee liikaa säröjä muun muassa tunnettujen töiden huutokaupoista, joissa artistin tuotoksia on väitetysti siirtynyt melkoisia rahasummia vastaan maailmantähtien omistukseen. Banksyn oma kanta tähän kritiikkiin on selkeä – koko maailma on hänen galleriansa, eikä hänen töidensä ihailuun kaupungin kaduilla vaadita minkäänlaista pääsymaksua. Lisäksi artistin nettisivuilla on ladattavissa korkealaatuisia valokuvia hänen töistään ilmaiseksi. Taide onkin hänelle pääsääntöisesti ilmaisukeino, jonka tavoitteena on ennemmin yhteiskunnallinen asennemuutos kuin suuret tuotot.

Artisti ei kuitenkaan kiellä itsekään sitä tosiasiaa, että hänen imagonsa on muuttunut vuosien saatossa köyhän miehen aktivistista kaupallisempaan suuntaan. Onko tämä kuitenkaan vahingoittanut Banksyn luotettavuutta ja arvostusta? Osittain ehkä, mutta omien sanojensa mukaan Banksy ajaa edelleen samoja arvoja kuin työnsä aloittaessaan – vapautta, oikeudenmukaisuutta sekä tasa-arvoa. Se, kuinka kauan hän aikoo jatkaa viranomaisten terrorisoimista ja kaduntallaajien ihastuttamista teoksillaan, jää kuitenkin nähtäväksi.

“Live as a villain, die as a hero”

Yksi asia on kuitenkin selvää: anonymiteetistaan Banksy ei tule luopumaan, eikä sitä varmasti toivo myöskään artistin fanikunta. Sillä niinhän oikeutta ja pientä ihmistä puolustavat, kiistellyt supersankarihahmot ovat toimineet läpi historian – naamion takaa, yön hämärissä.